Kosketuksia

Sinua on hyvä koskettaa,
sillä otat sen todella vastaan,
sinä sanot ja minä muistan
lukemattomat kosketukseni,
jotka putosivat
kuin räntäsade

Sinä vedät minut rintaasi vasten
väkevästi, kuin lyönnin
Tarraan sinuun hetkeksi
ennen kuin revin itseni irti
lämpösi hehkuu
minussa vieläkin

Sinä haet katsettani huoneen halki
ja minä hymyilen hiljaa
kuulen ajatuksesi niin hyvin
kurotan mieleni sinne missä olet
istut viereeni
- minä sulkeudun

Sinä olet kuka milloinkin
minä en ole kukaan
kosketuksissa elän hetken
niin kuin joskus elin
kuulen itseni nauravan
takaraivossa nauru muuttuu lintujen huudoksi
mutta taivaalla ei näy ketään

kädet

istun lattialla
oman vereni lammikossa
katselen käsiäni
ne leikkasivat

leikkasivat
leikkasivat
leikkasivat

minut auki
ottivat sydämen irti ja
ne leikkasivat

leikkasivat
leikkasivat
leikkasivat

sen kohdan, jossa sinä lepäät
käpertyneenä

ne samat kädet ompelivat
sydämen takaisin rintaan
pisto kerrallaan vihreällä langalla
sydämen takaisin rintaan

siellä se hakkaa yhä
toistaa sinun nimeäsi
katselen käsiäni

voiko ihminen leikata omat kätensä irti

Turvapaikka

Nyöri suuteli ranteeni rikki,
mutta otteeni teki se ehjäksi
Paine puristi henkeni pieneksi
mutta kehon pisti se paikoilleen

Rajattuna
tiedän kuka olen
eikä mikään voi horjuttaa minua

Köyden karhea syleily
tuo enemmän turvaa
kuin yksikään syli

Surisin
mutten onneltani muista

7.3.2015

Sinun tapasi olla rakastamatta

                  tuntuu paremmalta

kuin useimpien

                          tavat rakastaa.