avaat oveni yllättäin
varoittamatta, koputtamatta
minä heittelen sinua päin
kenkiä eteisen lattialta
kiipeän takkeja pitkin
ylös asti naulakkoon
huivien lomasta yksin
yritän lähteä lentoon
mutta valun vaan
ovimaton alle
jään sinne makaamaan
kylmälle lattialle
sinä tulet viereeni
käyt selällesi matolleni
katselet kanssani kattoa
sen hilseilevää maalia
ja kiität uudesta
näkökulmasta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti