Jo aamulla tässä päivässä
oli jotakin merkillistä
Taivas lepäsi matalalla
ja mustarastaita oli kaikkialla
Yksikään noussut ei siivilleen
ohikulkuani väistääkseen
Kai lumi hiljensi maailman
pehmensi pakkasen kovettaman
Minä seisoin hiljaa keskellä tietä
ja kuuntelin, kuinka lumi laskeutui oksille
Lempeässä ilmassa ei tuntunut jäätä,
vaikka kaiken kuorrutti huurteinen kimalle
Myös minun sisälläni oli hiljaista, kuin unta
sinnekin leijaili rauhaa - ja uutta, uutta lunta
---
Kotitiellä metsäjänis loikkii ohitseni
sen jäljissä kuljen: hyppii sydämeni
sama levoton keveys rytminään
sama villi viesti vietävänään -
Lumi tullut on ja se peittää maan
kaiken sallii se hiljaisuudellaan
peittää petetyn, syksyn tappaman
unhoon vie pimeyden pahimman
Taivaalle hurjalle, tulenpunaiselle
nousee mustien lintujen parvi
ja niiden siipien villille värinälle
antautuu koko taivaan kaari
Minä seison vielä tiellä ja katselen, sydän lopulta on peloton
auringonvalo lie yhä poissa, mut lumella myös oma hohde on
